maanantai 11. elokuuta 2008

Kot kot

Aina vaan paranee...

...tein sitten munia.

Kaverit on jo kyselleet, jotta olenko lopullisesti menettänyt mielenterveyteni, kun tällaisia asiaankuuluvasti psykiatrian luennoilla virkkailen. Suurta huvitusta tuottivat kurssikavereille :) Sanoin antavani ne jollekin lapselle, mutta pois se minusta - mie pidän nämä kyllä ainakin tällä erää itse! Kuva taas suuremmaksi klikkailemalla.


Eli samasta kirjasta kuin edellä esitelty kahvikuppi ja muut kaverit, lankana Gjestalin Janne. Valkoista lankaa meni yli yksi kerä ja kullankukertavaa vähemmän. Silmät turvataustaisia, muovisia, täytteenä askarteluvanua ja koristeena askarteluhuopaa. Nämä jos mitkä on onnellisen kanan munia. Näkeehän sen!

Ja sain mie muitakin kirjoja (ihanaa iltaselailtavaa) interweave knitsin hurt book salesta. Mulle tulivat kiltisti ilman tulleja, kun maksoivat sen 35 dollaria ilman postimaksuja. Eli eivät juuri mitään.

Pian lisää - putki päällä ;)

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Uskomattoman suloisia virkkuita, nuo aikaisemmat myös :)
Hih, mulle tuli samanmoinen kasa kirjoja tänään, ehdin jo kysellä tilaukseni perään, mutta spostiin eivät vastanneet. Pääasia että tulivat perille. Bag style oli sama kuin sulla :)

-merja-

Elisa kirjoitti...

Kiitos Merja :) noi munat oli kyllä kaiken huippu näistä mun virityksistä :)

Tuo bag stylen kansikuvalaukku on muuten loistava!

Mari kirjoitti...

Kyllä sun pitää jo luovuttaa tuon virkkauksen kanssa, kun tässä tulee muut vallan kateellisiksi! Kaikki söpöjä! Erityisesti se kärsäkäs oli mahtava. Mites muuten sen Annemarin vauvelin lahjan kans? Onko joku jo hankkinut jotain? Itse en ole vieläkään saanut aikaiseksi vierailua vauvelia katsomaan.

Anonyymi kirjoitti...

Aivan ihania nämäkin virkkauksesi :)
Ihastelen myös myytävien korujesi "kullanvärinen sydän"-ranneketjua. Lähetteletkö s-postiini hintatatiedon ? ( lettu.ko@suomi24.fi )

Kaisa kirjoitti...

Onpa hauskoja tipuja!

Elisa kirjoitti...

Mari: Annemarin lahjasta ei oo tietoa, oikeestaan oon ollut nyt 2 vkoa niin pätkittäin töissä, etten edes tiedä onko siitä puhuttu :)

Lettu: Kiitos kovasti kehuista :) Laitoin sulle postia!

Kaisa: Eiks ookin! Tuossa ne nököttää keskellä ruokapöytää ja odottaa ilmeisesti jo pääsiäistä...