maanantai 30. syyskuuta 2013

Pinkki pupu ja tyynytuunaus


Paitsi, että yritän tyhjentää kangas- ja lankalaatikoitani,
yritän myös tehdä välillä sieltä keskeneräisten kopasta valmiiksi käsitöitä,
jotka ovat syystä taikka toisesta jääneet kesken.

Yksi keskeneräisistä hengentuotoksista oli vuosia sitten aloitettu,
ja ilmeisesti jollekin sukulaislapselle tai
tuttavaperheen jälkikasvulle suunnattu, suloinen Wee bunny:


Pupu sai turvasilmät, kirjotun nenän ja suun...


...sekä napeista väkerretyn töpöhännän.


Pupun muhkurainen pylly kertookin sen, että pysyäkseen pystyssä
on pupu saanut sisuksiinsa marmorikuulia vanun sekaan.


Toinen lähiaikojen projekti liittyi parvekkeen auringossa kulahtaneisiin
tyynyihin, jotka pehmustavat kahta parveketuolia.

Muutos ei ole suuri, mutta molemmin puolin tyynyä asetellut iloiset napit
toivat ryhtiä ja tukevuutta jo aikaa sitten hieman lössähtäneille tyynyille.


Eikä taaskaan tarvinnut heittää mitään pois, ja nappivarastokin pieneni :)

maanantai 23. syyskuuta 2013

Froteepyyhkeen uusi elämä


 Vanhasta uutta -ajatusmalli on mitä paras täsmäase kerskakuluttamista vastaan.
Siispä tarpeettomat mutta hyväkuntoiset froteepyyhkeet saivat uuden elämän,
jälleen Töppösmania-postauksessa mainitun Emma Hardyn kirjan innoittamana.

Lopputuloksena syntyi mitä herttaisimpia ruokalappuja pienille ihmisille!


 Hedelmät ja marjat olivat hauskoja hahmotella ja ommella...

 ...mutta vinokaitale on aina yhtä haastava ommella.
Varmistin hyvän lopputuloksen ompelemalla kaitaleet
ruokalappujen takapuolelle käsin pieniä pistoja käyttäen.


 Värikästä ja iloista sen olla pitää!


 Päärynä matkasi jo pienen puuronsyöjän kaulaan :)


Omppu.


Mankonen.

 

 Kirsikkakaksikko.


 Syksy on oikeastaan aika ihanaa aikaa, miinus tuo jatkuva sateen lotina.
Lauantaina olin mökillä pihahommissa auttelemassa, ja pöllejä kanniskellessa
löytyi kauniita oransseja, kuppimaisia sieniä, jotka osoittautuivat oranssimaljakkaiksi,
jotka ovatkin yllättäen hyviä ruokasieniä!

Tiemaljakaskin tämä tuttavuus olisi voinut olla, mutta osa sienistä oli niin suuria,
että oranssimaljakas lie oikeampi arvaus.


Nämä yksilöt saivat jäädä hiekkaiselle aukealle kasvamaan.



 Kuulaita, onnellisia syyspäiviä jokaiselle!

sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Hullu hatuntekijä


 Heippa taas, kesä on vierähtänyt kaikkea mukavaa puuhaten,
lomamatkallakin ehdittiin jo piipahtaa,
ja jälleen on lipsunut tämä blogin päivitystahti multa ihan kokonaan...
no, tässä kuitenkin yhden hatuntekijän tuotoksia:


 Edellisessä postauksessa esittelin töppösiä,
jotka oli tehty Emma Hardyn ompelukirjan ohjein.
Kirjassahan oli kaikkea muutakin ihanaa töppösten lisäksi,
näin ollen ommeltavaksi valikoituivat myös vauvapipot,
vauvojen tehtailu kun ei tunnu loppuvan ystäväpiirissä, ja hyvä niin! :)


 Aineksiksi valikoitui kaapista löytyneitä jämätrikoita,
nauhoja ja korviin jämäkkää puuvillakangasta.


 Yhden päätin vielä hetken mielijohteesta tehdä
applikaatiokuviolla höystettynä,
kangas kun oli niin mitäänsanomaton yksinään.


 ...jopa olikin työtä yksitellen sommitella ja
ommella nuo rypäleet paikoilleen, mutta ihan ok siitä tuli.
Ensi kerralla sitten paremmin, eikä helmakaan liepota noin :)


Tiedä häntä, ovatko nämä käytännöllisiä...
kiva niitä oli kuitenkin tehdä ja varsin somia niistä tuli.

Mukavaa syyskuun ensimmäistä viikkoa kaikille!

tiistai 23. heinäkuuta 2013

Töppösmania


Mainitsin mobilepostauksessa lähipiirissäni vallitsevasta vauvabuumista.
Tästä inspiroituneena kurkkasin kirjastossa käydessäni ompelukirjaosastolle,
sieltä kun usein saa ihan hauskoja ideoita ja ainakin nuo ompelukirjat
ovat hauskoja selailla ja kauniita katsella.

Käteen osui Emma Hardyn kirja
"Ompele kaunista lapselle":

 

Kirjassa oli tuhottomasti hauskoja, helppoja ja toteuttamiskelpoisia juttuja,
kannessa esitelty mekko ja somat töppöset etulinjassa.

Sittenhän multa lähti mopo keulimaan ihan samoin tein...


 Lopputuloksena jämäkankaista valmistui kolmet pienet töppöset.

Keltaisissa käytin kahta erilaista puuvillakangasta,
päällikankaaseen silitin tukikankaan.
Napit päällystin vuorikankaalla.
 



 Alkuperäisohjeessa päällikankaana oli käytetty pellavaa,
joten 2. versioon kokeilin vihreää pellavaa ja vuorikankaaksi
1. version päällikangasta.
Päällikankaaseen kiinnitin jälleen tukikankaan
ja napit päällystin vuorikankaalla.



 3. versio syntyi ilman tukikangasta vanhojen farkkujeni jämistä
sekä vaaleansinisestä puuvillakankaasta.



 Keltaiset tossut ovat kokoa 0-3kk,


vihreät ja siniset puolestaan kokoa 3-9kk.



Varsin tyytyväinen ja iloinen olin lopputulokseen.
Ja ei, meille ei ole tulossa perheenlisäystä,
kunhan muuten vaan lähti keulimaan :)

perjantai 12. heinäkuuta 2013

5200K



 Kun näin Suvi Simolan (tosin nykyisin Suvi
bloggaa valokuvausteemalla täällä) kauniin 5200K-neuleen,
tiesin, että tämä neule olisi saatava puikoille pikimmiten.


 Keveä kesäneule pehmeästä, ohuesta langasta, mikä olisi sen ihanampaa?



Lankaa harkitsin ja harkitsin, ja alkuperäinen valintani ehti jo loppua nettikaupan uumenista.



Sitten silmiin osui upea Cascaden Heritage silk,
joka houkutteli ylellisellä silkillään.


Onneksi lanka löytyi, koska tämä neule oli ilo neuloa - ohje oli mutkaton ja helppo seurata,
lanka soljui puikoilla ja kaiken kruununa valmis neule tuntuu ihanan pehmeälle yllä.


Tavoitteena oli pehmeä ja lämmin kesäiltojen ilahduttaja,
ja sitä tämä neule tosiaankin on!

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Äidin essu


Äidillä oli syntymäpäivä kesän korvalla,
ja lahjaksi hän toivoi iloista puutarhaessua,
joka ei pieniä roiskeita säikähdä.


 Omatoiminen äiti oli etsinyt jo sopivan essuohjeen
ET-lehdestä (11/2012), harmi vain Kuopiosta ei löytynyt ohjeen mukaista,
herkullista Marimekon Mummolan marjat -vahakangasta.
Tilalle löytyi onneksi Ahonlaita-kuosia, jonka kuva Marimekon sivuilla
ei mielestäni tee oikeutta itse kankaalle.

Lisäsin ohjeesta poiketen essuun vielä pienen taskun,
johon on kätevä sujauttaa vaikkapa avaimet tai nenäliina.


Essu onnistui hienosti, ja samasta palasesta surautin toisenkin essun.
Aika näyttänee, jääkö toinen essu meille kotiin,
vai löytääkö se tiensä jollekin innokkaalle puutarhurille lahjaksi.


Iloisia puutarhahetkiä äidille ja kaikille muillekin kesäpuutarhureille!

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Kesäpäivän mobile


 Söpöysvaroitus!

Kaveripiiriin syntyi kaksi ihanaa vauvaa,
ja molemmillehan oli toki väkerrettävä jotain pientä lahjantynkää.

Löysin netistä valloittavan virkatun mobilen,
jonka päädyin tekemään molemmille vauvoille,
koska...no, tämä nyt vaan on niin loistava!


 Laitoin kuvia enemmän kuin tarpeeksi,
molemmista mobileista omansa,
vaikka ovatkin miltei identtiset.




(Crochet Today May/June 2010)


 Jotenkin tämä mobile vain hersyy iloa ja hyvää mieltä :)




Toivon, että sekä suloinen Leila että ihana Ninnu
nauttivat omasta mobilestaan!

lauantai 20. huhtikuuta 2013

Henkäys


 Tämä esiteltävä huivi oli kyllä pitkään aikaan kaikkein työläin,
mutta lopulta myös palkitsevin käsityö.


 Lanka oli ohutta Dropsin Vivaldia kahden kerän verran,
kerroksia tuntui olevan tehtävänä miljoona,
virheen tapahduttua purkaminen oli todella vaikeaa
...mohairille ominaisesti.

Lisäksi ennen pingotusta huivi oli epämääräinen joulunpunainen möykky.


 Ja silti siitä kuoriutui upea huivi.


 Sellainen, joka ansaitsee tulla kuvatuksi joka kulmasta.


Saajakin tuntui olevan iloinen, toivottavasti huivi kestää käyttöä.
Pestä sen saa 30 asteessa ja kuivumisen ajaksi
lienee järkevää pingottaa se muotoon.


 Kyseessä siis Katja Koskisen Henkäys.
4mm puikot ja Drops Vivaldi, 2 kerää punaista.


 Seuraavaan päivitykseen tuleekin jotain aika söpöä :)
Kavereille nimittäin syntyy vauvoja kuin sieniä sateella!!!