Weekender Travel Bag -kammo selätetty!

 Olen jo vuosia haikaillut Amy Butlerin upean

Weekender Travel Bag:in perään.

Ohjeen olen tilannut vuosia takaperin, Butlerin

Home Dec -kankaankin hankkinut jo

noin vuosi takaperin Polinkasta.

 Silti aloittaminen vaati rohkeutta,

eikä pelkästään siksi, että kaikkialla on varoiteltu

laukun olevan haastava ommeltava.

Ohjeessa nimittäin oli niin kummallisia termejä ja

tarvikkeita, etten yksinkertaisesti uskaltanut ryhtyä toimeen.

Kysymällä tutulta laukun tehneeltä vinkkejä homma alkoi

lopulta jopa minulle selvitä!

 

Lopputuloksena on ihana kassi, jossa on

tosiaankin hyvin tilaa viikonloppureissun tavaroille.

Kuvaushetkellä laukussa oli ainakin housut, muhkea huppari,

hame, neljä trikoopaitaa, villasukkia ja täytteenä vielä

iso pino vauvan bodyja, eikä kassi ollut sittenkään täysi!

 Ohjeesta poiketen en viitsinyt tehdä tereitä itse,

vaan kelpuutin vaaleansinervän terenauhan paikallisesta

käsityöliikkeestä. Näinkin tuli mielestäni ihan hyvä lopputulos,

eikä tarvinnut nähdä suht suurta ylimääräistä vaivaa.

Sekä laukun ulko- että sisäpuoli ovat samaa kangasta.

Ja täytyy sanoa, että ei tämä nyt niin mahdoton ommeltava

ollutkaan. Vaati vaivannäköä, mutta on sen arvoinen!

Kassin koon hahmottamiseksi kuvassa yksi iloinen

kääpiövillakoira...sekin mahtuisi hyvin laukkuun!

Lankavaraston kohtalonhetket

 Mun lankavarastot vaikuttaa ehtymättömille.

Vasta neuloin floricasta vauvalle vaaleanpunaisen nutun,

ja jälleen löytyi varastoista floricaa, tällä kertaa

valkoisena ja oranssina.

Päätin, että nyt saa loputkin floricat kyytiä!

Nämä on just passeleita vauvaneuleisiin,

koska lopputulos on paitsi konepestävä ja pehmeä,

myös 100 % villaa eli hengittää mukavasti.

Onneksi jälleen löytyi kiinnostava ilmaisohje,

tällä kertaa Kotilieden nettisivuilta. Tekemäni villapuseron koko

(ohjeen pienin) floricasta voisi sopia noin 1-vuotiaalle.

 Ohjeen mukaan oli hauska neuloa!

Alkuun en edes hahmottanut, mitä tästä oikein syntyy,

mutta lopputulemana oli hauska, geometrinen etukappale.

 

 Jälleen en vaivautunut höyryttelemään lopputulosta,

koska mielestäni florican rouhea neulepinta on hauska itsessään.

Selkäpuolelle tuli vain simppeliä vaakaraitaa.

Puseron etupuolelle tein mieluisasta napakasta puuvillakankaasta

vielä päällystetyt napit - kuin karkit!

 Villapuseron valmistuttua oli dilemma -

lankaa jäi vieläkin tähteeksi, mutta ei ihan riittävästi

toiseen pikkuiseen neulepuseroon.

 Päätin kuitenkin antaa mennä vain,

koska ohje oli niin hauska, tällä kertaa tein kuitenkin villatakin.

 Kirkkaassa valossa näkyy selkeästi se,

että hihoihin on käytetty samanpaksuista jämälankaa,

joka oli sävyltään hieman kellertävämpää.

 Olisin toki voinut ostaa lisää floricaa puhtaanvalkoisena,

mutta mikäs kumma ratkaisu se nyt olisi lankavarasto-ongelmiin!?

 Lopputulos ei kenties ole yhtä raikas ja kaunis

kuin ensimmäinen villapusero, mutta ajaa hyvin asiansa,

on lämmin ja omaan silmään hauskalla tavalla retro.

Viimeistelin tämänkin villatakin

mieluisalla kankaalla päällystetyillä napeilla.

Hauskaa viikonalkua ja iloista äitienpäivää

ensi viikonlopulle ihan jokaiselle äidille,

ennen kaikkea toki omalle rakkaalle äidilleni!