Paitsi, että yritän tyhjentää kangas- ja lankalaatikoitani,
yritän myös tehdä välillä sieltä keskeneräisten kopasta valmiiksi käsitöitä,
jotka ovat syystä taikka toisesta jääneet kesken.
Yksi keskeneräisistä hengentuotoksista oli vuosia sitten aloitettu,
ja ilmeisesti jollekin sukulaislapselle tai
tuttavaperheen jälkikasvulle suunnattu, suloinen Wee bunny:
Pupu sai turvasilmät, kirjotun nenän ja suun...
...sekä napeista väkerretyn töpöhännän.
Pupun muhkurainen pylly kertookin sen, että pysyäkseen pystyssä
on pupu saanut sisuksiinsa marmorikuulia vanun sekaan.
Toinen lähiaikojen projekti liittyi parvekkeen auringossa kulahtaneisiin
tyynyihin, jotka pehmustavat kahta parveketuolia.
Muutos ei ole suuri, mutta molemmin puolin tyynyä asetellut iloiset napit
toivat ryhtiä ja tukevuutta jo aikaa sitten hieman lössähtäneille tyynyille.
Eikä taaskaan tarvinnut heittää mitään pois, ja nappivarastokin pieneni :)
