Siirin sukat

 Sain tässä taannoin yhdeltä ihanalta pieneltä tytöltä puhelun jossa kysyttiin:

"Neulotko mulle uudet villasukat, kun vanhat on pienet ja toinen on ehkä hävinnyt?"

 "No tietenkin neulon, mitäs väriä sä haluaisit että niissä on?"

"Kaikkee, vaikka sinistä ja keltaista ja punaista ja vihreää...mutta ei pinkkiä."

"Ai miksi ei pinkkiä?"

"No kun vaan pienet tytöt tykkää pinkistä."

Selvä. Niinpä päädyin neulomaan mahdollisimman moniväriset sukat,

toivottavasti värit sopivat ja koko on oikea :)

Vielä joululahja-asiaa pikkuisen höysteeksi:

Äiti ja isä toivat Venäjän-matkaltaan mulle lintuaiheisen ristipistotyön,

jonka toivoivat valmiina saavansa mökin koristukseksi.

 Näin ollen hairahduin ristipistelemään muutamat hanhet (?)

ja kehystin koko komeuden. Liekö tuo jo päässyt mökin seinälle?

Hauskaa viikonloppua!

Essu ystävälle

 Jouluiloksi ystävälle ompelin iloisen värisen essun

samalla kaavalla kuin äidin essun aiemmin.

 Kankaana jälleen Marimekon vahakangasta,

kaverina sille ripsinauhaa iloisen oranssina.

 Eri valossa essu näyttää eriväriselle,

lähimpänä totuutta väri lienee tuossa ensimmäisessä kuvassa.

 

Mukavaa loppuviikkoa kaikille!

Joululahjatumput rakkaalle

 Yhdellä rakkaalla ihmisellä on oranssi kausi meneillään :)

Minulla on hyvän ystävän tekemät oranssit,

huovutetut tumput koville pakkasille,

ja samanlaisia huovutettuja tumppuja on tämä rakas

ihminen himoinnut salaa ja vähemmän salaa...

 ...eipä siis muuta kuin tuumasta toimeen!

Pöllöpaidasta jäi yli oranssia Naturgarnia, joten Kuurankukkia 

hyvin löyhästi mukaillen syntyi suuuuuret oranssit tumput (yllä)

Lapaset kävivät pesukoneessa pari kertaa,

ja lopputulemana lämpimät huopalapaset,

jotka eivät kuitenkaan ole liian tönköt käytettäviksi.

Ja ei muuta kuin ulos pakkaseen reippailemaan :)

Joulujuttuja tammikuun ratoksi

Vuoden 2013 joulu oli tunnelmallinen ja lämmin,

vietimme sitä vanhempieni kotona neljän ihmisen ja kahden koiran voimin.

Tänä vuonna syntyi kiireiden vuoksi poikkeuksellisen vähän käsintehtyjä lahjoja,

mutta joitakin kuitenkin.

Lisää myöhemmin muille suunnatuista käsityölahjoista,

mutta tässä jotain ihan itselle:

 Heti kun näin aikanaan Daina-lapaset Ullassa,

ihastuin, ja aloin haaveilla niiden neulomisesta. Mallihan

on todella kaunis mutta simppeli kirjoneule. Ostin tuolloin pian jo

langatkin, mutta vasta viime syksynä löytyi aikaa projektin toteuttamiselle.

Hieman muuntelin tuota kädensuun osaa,

mutta muutoin pysyin uskollisena hyvälle ohjeelle.

2,5 mm sukkapuikot

Pirtin kehräämön kampalanka punainen, harmaa ja valkea

 Ainoa miinus oli minusta himppasen liian kapea peukalo,

johtuneeko tuo sitten siitä että oma peukalo

on jotenkin normaalia paksumpi :)

 Kaikenkaikkiaan kuitenkin hyvän mielen malli ja

ihanat langat, loistava lopputulos :)

 Joulu itsessään oli tosiaan vähäluminen...

 

 ...mutta onneksi meillä riitti piparintuoksua,

 lempeää joulutunnelmaa perinteisin menoin,

 sekä hyvää jouluruokaa hyvässä seurassa!

Iloista uuden vuoden 2014 alkua jokaiselle,

ainakin minun osaltani uusi vuosi on alkanut aika kivoissa,

jännissä merkeissä. Siitä lisää kenties myöhemmin...

Pinkki pupu ja tyynytuunaus

Paitsi, että yritän tyhjentää kangas- ja lankalaatikoitani,

yritän myös tehdä välillä sieltä keskeneräisten kopasta valmiiksi käsitöitä,

jotka ovat syystä taikka toisesta jääneet kesken.

Yksi keskeneräisistä hengentuotoksista oli vuosia sitten aloitettu,

ja ilmeisesti jollekin sukulaislapselle tai

tuttavaperheen jälkikasvulle suunnattu, suloinen Wee bunny:

Pupu sai turvasilmät, kirjotun nenän ja suun...

...sekä napeista väkerretyn töpöhännän.

Pupun muhkurainen pylly kertookin sen, että pysyäkseen pystyssä

on pupu saanut sisuksiinsa marmorikuulia vanun sekaan.

Toinen lähiaikojen projekti liittyi parvekkeen auringossa kulahtaneisiin

tyynyihin, jotka pehmustavat kahta parveketuolia.

Muutos ei ole suuri, mutta molemmin puolin tyynyä asetellut iloiset napit

toivat ryhtiä ja tukevuutta jo aikaa sitten hieman lössähtäneille tyynyille.

Eikä taaskaan tarvinnut heittää mitään pois, ja nappivarastokin pieneni :)

Froteepyyhkeen uusi elämä

 Vanhasta uutta -ajatusmalli on mitä paras täsmäase kerskakuluttamista vastaan.

Siispä tarpeettomat mutta hyväkuntoiset froteepyyhkeet saivat uuden elämän,

jälleen Töppösmania-postauksessa mainitun Emma Hardyn kirjan innoittamana.

Lopputuloksena syntyi mitä herttaisimpia ruokalappuja pienille ihmisille!

 Hedelmät ja marjat olivat hauskoja hahmotella ja ommella...

 ...mutta vinokaitale on aina yhtä haastava ommella.

Varmistin hyvän lopputuloksen ompelemalla kaitaleet

ruokalappujen takapuolelle käsin pieniä pistoja käyttäen.

 Värikästä ja iloista sen olla pitää!

 Päärynä matkasi jo pienen puuronsyöjän kaulaan :)

Omppu.

Mankonen.

 

 Kirsikkakaksikko.

 Syksy on oikeastaan aika ihanaa aikaa, miinus tuo jatkuva sateen lotina.

Lauantaina olin mökillä pihahommissa auttelemassa, ja pöllejä kanniskellessa

löytyi kauniita oransseja, kuppimaisia sieniä, jotka osoittautuivat oranssimaljakkaiksi,

jotka ovatkin yllättäen hyviä ruokasieniä!

Tiemaljakaskin tämä tuttavuus olisi voinut olla, mutta osa sienistä oli niin suuria,

että oranssimaljakas lie oikeampi arvaus.

Nämä yksilöt saivat jäädä hiekkaiselle aukealle kasvamaan.

 Kuulaita, onnellisia syyspäiviä jokaiselle!

Hullu hatuntekijä

 Heippa taas, kesä on vierähtänyt kaikkea mukavaa puuhaten,

lomamatkallakin ehdittiin jo piipahtaa,

ja jälleen on lipsunut tämä blogin päivitystahti multa ihan kokonaan...

no, tässä kuitenkin yhden hatuntekijän tuotoksia:

 Edellisessä postauksessa esittelin töppösiä,

jotka oli tehty Emma Hardyn ompelukirjan ohjein.

Kirjassahan oli kaikkea muutakin ihanaa töppösten lisäksi,

näin ollen ommeltavaksi valikoituivat myös vauvapipot,

vauvojen tehtailu kun ei tunnu loppuvan ystäväpiirissä, ja hyvä niin! :)

 Aineksiksi valikoitui kaapista löytyneitä jämätrikoita,

nauhoja ja korviin jämäkkää puuvillakangasta.

 Yhden päätin vielä hetken mielijohteesta tehdä

applikaatiokuviolla höystettynä,

kangas kun oli niin mitäänsanomaton yksinään.

 ...jopa olikin työtä yksitellen sommitella ja

ommella nuo rypäleet paikoilleen, mutta ihan ok siitä tuli.

Ensi kerralla sitten paremmin, eikä helmakaan liepota noin :)

Tiedä häntä, ovatko nämä käytännöllisiä...

kiva niitä oli kuitenkin tehdä ja varsin somia niistä tuli.

Mukavaa syyskuun ensimmäistä viikkoa kaikille!